|
|||
 |
|
||
|
16.04.2009 - 08:46
Kevään saapumisen huomaa. Enää ei sada lunta. Vihmoo vettä. Talvisaappaat ovat turhat. Kumisaappailla pärjää. Ei yski enää flunssaa. Niistää siitepölyjä nenästä. Aamulla kello neljä lumiaurat eivät jyrise makuuhuoneen ikkunan alla. Kapakasta kotiin kulkijat jodlaavat. Siitäkin huomaa kevään saapumisen: pessimisti muuttuu optimistiksi.
|
Kirjoittaja
 susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
 
Käyttöoikeus
 Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi.  
SusuPetal by Hoover, klik kuvaa
|
||
No niin unohtuivat, Harmaasusi!
Heh, mm, varsinainen optimismipläjäys minulta :)
Lumiaurojan sijasta kurkiauroja.
Hauska kevätruno.
Minä haluan minun pimeän loskakelini, kiitos, nih kerta!
Pitääkin häikäistä, Iiris!
Kahil77, juu, todella optmistista :)
Helanes, saattaa se kuva iskeä silmää sinulle!
Lähteenmäki, keväällä on ainoa mahdollisuus olla edes vähän optimisti, siis minun.
Ari, se on aika railakka ääni!
Arleena, siitä huomaa kevään saapuneen:)
Polga, tuon pimeän loskakelin voin luvata sinulle takuuvarmasti ensi syksyksi ja talveksi!
No, ei moittia, Demetrius!
Näissä asioissa olen yleensä aika antelias, Polga!
Kokeile joskus tällaista yltiöpositivismia, Elegia, se saa mielen keveäksi ja ihon pehmeäksi!
No on kesä tullut tänne blogiin, vaan ulkona on kylmä!!!
Aina on jotain, koskaan ei meillä ole hyvä olla...
Jos ei sada lunta, nin sitten räntää, ja jos ei rääntääkään, niin kuitenkin vettä!!
Mutta yksi hyvä kuitenkin on, on Susupetalin blogi ja kivoja huttuja kesät talvet!
Hieno runo ja kuva!
Kiitos, Harakka. Juu, aina sataa!
No, viimeistään silloin, Olli!
Keväästä pitää ottaa ilo irti, Marjukka :)
Kommenttisi oli juuttunut moderointiin (joka oli koekäytössä jonkin aikaa) ja löysin sen nyt vasta. Todennäköisesti poistin viestisi kuitenkin vahingossa, vaikka tarkoitukseni oli laittaa se julkisuuteen.
Pikkuhiljaa herää, Marjattah!
Arja-Anneli, ihan kamalasti on ollut lokkeja! Ja sorsia!
Ei voi, Isopeikko...realistiksi voi pessimisti muuttua, mutta siinä raja:)
Joo, Virve, laitoin silloin aikanaan kommentin, hyvä kun löytyi.
Pilviäkin tarvitaan, Sirokko.
Pakostakin pessimismi rupeaa keväisin jäämään heikoille.
Hitsin hieno runo.
Pessimismi menee vaan kesäunille, Aimarii :)
Täällä tosin sai kaivaa tumput esiin uudelleen, yöllä satoi lunta ja pohjoisesta puhaltaa hyytävä viima...
Se on vaan väliajalla, Hämeenjussi, tullakseen taas syksyllä.
Joo, Inkivääri, ei täälläkään ole lämmintä, mutta pärjää ilman turkkia...
Ainakin hetkeksi vaihtui, Marjut.
Optimistit levittävät aurinkoa ympärilleen, jl :)
Lepis, nythän on jo ilta! Ei enää missään. Huomenna, jos jaksan olla optimistinen, aurinkokin voi paistaa.
Tai toisinpäin.
Niin minäkin toivotan tervetulleeksi, Crane!