|
|
|||
|
23.03.2009 - 17:19
Tänään olen miettinyt: kirjoitan jotain kaunista, jotain positiivista. Kirjoitan jotain sellaista, joka nostaa hymyn huulille, saa sydämessä tuntumaan lämpimältä, pistää naurun kutittamaan silmäkulmia. Kirjoitan sanoja, jotka kutkuttavat suupieliä, kipristävät varpaita nauruun. Iloisia, toiveikkaita sanoja, hilpeitä tarinoita, aurinkoisia runoja.
Sellaista olen miettinyt. Mitään en ole kirjoittanut.
Sanat karkasivat, hyppäsivät kankaalle, tulivat kuvaksi.
|
Kirjoittaja
susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
Käyttöoikeus
![]() Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi. |
||
Mulle tuli hymy huulille, kun luin noita kivoja sanoja, mistä sun piti kirjoittaa, mikä sitten muuttuikin kuvaksi.
Mutta siinä oli monta kivaa sannaa, viestisi tuli meille perille, kiitos!
Kiitos myös kauniista kesäisestä kuvastasi!
Mukava kuulla, Harakka :)
No, kiva niin, Kimmeli.
Ei se ollut helppoa, Isopeikko.
Kuva on kyllä kaunis, ajatuksista sekin on lähtöisin.
Onneksi on kuvat, Marjut, kun sanoja ei löydy.
Ja kuva kertoo enemmän kuin moni sana, Aimarii.
Joninlainen ryhtiliike kai, Kari -ei mitään pysyvää kuitenkaan...
Pitääpä tänään maalata vihreä taivas, HPY.
Joo, Helanes, vetää minutkin ihan puhumattomiin:)
Mukavaa niin, Lähteenmäki!
Kiitos, Inkivääri.
Ehkä ne eivät katso sinua, Hamalainen, mutta totta, tavoitit tunteen kuvaa tehdessä, onneksi olkoon.
Se on vain harhaa, Sirokko, en minä ole mitenkään positiivisella tuulella :(
Hyvää jumppaa varpaille, Marjukka!
Ovathan ne iloisia, jl, mutta ne ovat vain sanoja kuitenkin.