Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
10.03.2009 - 02:07

Hän haluaa aiheuttaa hämmennystä, hätkähdyttää, koska hänestä on mukava nähdä avuttomia ihmisiä. Usein hän sävähdyttää käyttämällä sanoja, jotka ovat ristiriidassa hänen ulkoisen olemuksensa kanssa.

Hän voi näyttää suloiselta pikkutytöltä, mutta hänen puheensa pääosa koostuu vittu-sanasta.

Hän voi näyttää aikuiselta naiselta, mutta hän puhuu kuin äijät. Itse hän sanoo puhuvansa suoraan, rehellisesti, asioista niiden oikeilla nimillä.

Hän ei vain tajua, että oikeastaan kukaan ei ole kiinnostunut hänen rehellisyydestään, sillä se on päälle liimattua, ilmaisu on itsetarkoitusta ilman sisältöä.

Hän voi näyttää nuorelta ja viattomalta pojalta, mutta hänen puheensa on kyynistä, kaikki tuska poissa, jäljellä vain hienostunut kyllästyminen maailmaan.

Hän voi näyttää kaapin ovelta, mutta hänen lempipuheenaiheensa on tarina siitä, miten hän löysi sisäisen naiseutensa ja sai kosketuksen tunteisiinsa.

 

Hätkähdyttäjä nauttii muiden ihmisten epävarmuudesta, koska sellainen saa hänet tuntemaan itsensä varmaksi. Hän kieltäisi, jos joku epäilisi häntä epävarmaksi.

Hänhän on rohkea. Erilainen.

Ja äärettömän huomion kipeä.

 

 

Kari kirjoitti 10.03.2009 - 07:52
Ulkoisen olemuksen ja persoonan ristiriita ihmisen käytökseen ja toimintaan voi olla aluksi ihan jännittävää. Mutta kuten yksi tuttuni erottuaan totesi, että hänen vaimonsa näki hänessä aluksi kiehtovan ja erilaisen ihmisen, mutta kymmenen avioliittovuoden jälkeen enää vain rasittavan erikoisuudentavoittelijan.
SusuPetal kirjoitti 10.03.2009 - 07:59
Totta, Kari -ne ihanat, erikoiset piirteet, joihin rakastuu, eivät välttämättä enää ihastuta muutaman vuoden jälkeen, vaan niihin on täysin kypsynyt.
Ehkä se kertoo, ettei hätkähdyttäjä ole muuttunut ihmisenä laisinkaan?
hpy kirjoitti 10.03.2009 - 09:19
epavarmuus saa usein ihmisen joko sulkeutumaan kokonaan, tai sitten nayttelemaan jotain aivan muuta.
Marjukka kirjoitti 10.03.2009 - 09:43
Epävarma ihminen heiluu sinne tänne, ei saa otetta mistään! Myöskään hänestä ei saa helposti otetta!
Inkivääri kirjoitti 10.03.2009 - 09:45
Näyttelemistä on ihan mukava katsoa teatterissa - muualla se on vain epäaitoutta. Tehokeinona joskus erittäin hyvä, mutta elämäntapana varmasti rasittava myös hätkähdyttäjälle itselleen.

Ei ole kovin muodikasta sanoa, että 'olen ihan tavallinen' ihminen ja itsestään epävarmalle sen tunnustaminen lienee todella vaikeaa. Minusta tavallisen halveksunta on ihmisen halveksuntaa, suuri osa ihmisistä kun on aina tavallisia - karnevaalikulkueessa kadunvierustalta kulkueeseen otettu kun olisi kovasti erikoinen:)
Hirlii kirjoitti 10.03.2009 - 13:05
Hätkähdyttäjät ovat huteroja, arvaamattomia olentoja. Yhtenä päivänä vannovat sitä ja tätä, toisena kieltävät kaiken edellisen ja uskovat yhtä suurella huteruudella johonkin muuhun. Heiltä puuttuu "grundi" (perusta kuten talollakin on).

Tuosta epävarmuudesta olen hiukka erimielinen. Elämähän on epävarmaa, joten kyllähän ihminen sitäkin kokee, ainakin joistain asioista, joissain tilanteissa ja joinain hetkinä.



Hannelen paratiisi kirjoitti 10.03.2009 - 14:35
Kuulostaa teiniltä.
mm kirjoitti 10.03.2009 - 14:59
Keskinkertaisuus on kivaa.
SusuPetal kirjoitti 10.03.2009 - 15:08
Ja näytteleminen on niin kovin vaikeaa, HPY.

Marjukka, aika epämiellyttävä olo, niin itselle kuin muille.

Inkivääri, tuntuu, että tavallisuus ei todellakaan ole trendikästä nykyään, yksi jos toinen haluaa parrasvaloihin edes hetkeksi, olla jotain muuta. Edes tositeeveeseen...

Hätkähdyttäjä ehkä luulee hallitsevansa, Hirlii, siksi hän ei pidä itseään epävarmana, hänellä on ohjat käsissä ja hän laittaa muut sätkymään tajuamatta, että oma tempoilu voi itse asiassa olla epävarmuutta, pelkoa asettua paikoilleen ja katsoa mitä ympäristö tuottaa, ei itse.

Hannele, teiniyteen tuo kuuluu ja siellä sen kuuluu olla, kun etsii itseään, mutta jossain vaiheessa pitäisi alkaa löytäkin se oma itse.

Sinä sen sanoit, mm, ei turhia paineita.
Helmipöllö kirjoitti 10.03.2009 - 17:04
Huhhuijaa, huhuu onneks meidän pöllöjen ei tarvi miettiä noin monimutkaisia....kunhan ollaan pöllöjä ja näytetään tosi pöllöltä....
SusuPetal kirjoitti 10.03.2009 - 17:16
On teillä helppoa, Helmipöllö, kun ei tarvi kaikenlaisia kotkotuksia miettiä, myyriä vaan:)
isopeikko kirjoitti 10.03.2009 - 18:09
Jokainen tarvitsee jonkin tavan olla muita parempi ainakin omissa silmissään. Hätkähdyttäminen on yksi niistä tavoista. Tai vaikka jengiytyminen.
Mymskä kirjoitti 10.03.2009 - 19:14
Hmmm... Miten minusta tuntuu, että löydän näistä sinun kirjoituksistasi nykyään kerta toisensa jälkeen itseni?

Toivottavasti olemme kuitenkin kasvaneet jo eroon Hätköhdyttäjän kanssa... Tunnen joitakin, jotka eivät ole - eivätkä edes halua.
SusuPetal kirjoitti 10.03.2009 - 19:27
Tapoja on monia, Isopeikko.

Mymskä, meissä kaikissa on varmaan niin paljon samaa, omansa poimii ja tunnistaa tekstistä.
Kutuharju kirjoitti 10.03.2009 - 21:06
Jännä tapa rakentaa romaani. Kehitellä henkilöille luonteet, nimetä niiden tyypit, antaa niiden kasvaa vielä sisältä omaan suuntaansa. Onko sinulla näitä jo kokoelma? Luonteita?
SusuPetal kirjoitti 10.03.2009 - 21:18
Kutis, tämä on laiskan ihmisen kategoria tämä "romaanihenkilön syntymä" -en jaksa kirjoittaa romaaneja, mutta tykkään miettiä romaanihenkilöitä.
Elegia kirjoitti 11.03.2009 - 12:30
Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten. Tarkoitan, että erikoisuuttaan mainostavat ihmiset ovat yleensä ihan samanlaisia kuin muutkin, mutta eivät vain kestä sitä.
SusuPetal kirjoitti 11.03.2009 - 12:50
Onhan se katkeraa olla ihan tavallinen, Elegia, muiden kaltainen.
lepis kirjoitti 11.03.2009 - 18:49
Uskomattoman tarkka kuvaus kasvuiästä!
SusuPetal kirjoitti 11.03.2009 - 19:39
Kavua kaiken ikää, Lepis.
Olli kirjoitti 12.03.2009 - 07:34
Hätkähdyttäminen on mukavaa puuhaa! :D
SusuPetal kirjoitti 12.03.2009 - 11:52
Onhan se joskus, mutta ei kaiken aikaa mielestäni, Olli, siihenkin kyllästyy.
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja
susupetal

Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä.














 

 

 SusuPetal by Hoover, klik kuvaa