|
|||
 |
|
||
|
19.01.2009 - 17:27
-Hei, olisin tarvinnut vastaanottoajan pojalleni. -Ja missä asiassa?
-Hän liukastui eilen illalla ja tänä aamuna nilkka oli turvoksissa ja ajattelin, että jos lääkäri tai hoitaja katsoisi sitä, ettei lähdetä turhaan päivystyksen jonottamaan. Jos siinä ei olekaan mitään kipsattavaa. -Saanko henkilötunnuksen….kiitos…hmmm, täällä on maininta, että poikanne on masentunut.
-Niin? -Niin, että voisiko olla kyse siitä?
-Anteeksi? -Näköjään teillä on aika runsaasti lääkärikäyntejä viime vuonna. Syyskuussa on ollut jotain epämääräisiä vatsakipuja ja…
-Se oli umpisuoli. Mentiin sitten päivystykseen yöllä. -…ja sitten täällä on jotain epämääräisiä päänsärkyjä viime keväänä ja…
-Niin, se oli pitkittynyt poskiontelotulehdus ja tehtiin sitten lopulta punkteeraus polilla. -….ja nyt on sitten jalka kipeä. Kiusataanko häntä koulussa?
-Anteeksi, mutta…. -Niin, voisiko se olla syy, ettei hän tänään lähtenyt kouluun?
-Minä en päästänyt häntä kouluun, kun se nilkka oli turvoksissa! -Voisiko hän olla itsetuhoinen? Joskus nämä nuoret satuttavat itseään tahallaan.
-Minä olin hänen kanssaan, kun hän liukastui, ja se johtui hiekoittamattomasta jalkakäytävästä! -Masentuneella nuorella voi olla kaikenlaisia somaattisia oireita, milloin särkee pää, milloin vatsa. Ihan joka vaivaan ei todellakaan löydy somaattista syytä. Psyyke vaan tekee tepposet, ja kun teidän poikanne on masentunut, niin…
-Minä en ymmärrä, miten tämä liittyy siihen, että hänen nilkkansa on turvoksissa! Oli sitten masentunut tai ei. -Usein, kun nuoren kanssa puhuu, antaa nuorelle aikaa ja kiinnostusta, syyt alkavat löytyä. On läsnä.
-Herrajestas, paraneeko se nilkka sitten, jos minä puhutan poikaa? -Ei sitä koskaan tiedä. Aina kannattaa yrittää.
-Ja jos ei auta, niin sitten päivystykseen? -Niin, mutta tänään ei kannata mennä, sieltä on suurin osa henkilökunnasta varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen koulutuksessa. Huomenna sitten. Jos nyt on vielä aihetta. Hyvää päivänjatkoa.
|
Kirjoittaja
 susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
 
Käyttöoikeus
 Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi.  
SusuPetal by Hoover, klik kuvaa
|
||
Oikeasti minäkään en kaatunut tänään pyörällä, kunhan kuvittelen, koska on masis. Kotona sitten nipistin itselleni parit mustelmat saadakseni säälipisteitä mieheltä :D
Sinä nyt olet selvä tapaus, Elegia, ihan turha valittaa mistään. Heh, pyörällä kaatunut muka.
Ahaa, ihan hyvä, ettei tarvi sanatunnistusta, se jäi päälle edellisen spämmihyökkäyksen jälkeen.
Olen hankkinut vasta kengänpohjiinkin nastat, ettei vaan tarvitsisi tarvita tk:n / minkään päivystyksen apuja apuja
Lähteenmäki, hyvät perustelut kannattaa olla!
Joo, hei haloo, Sivuaskel...valitettavasti.
Lähes tällaista on useinkin sattunut kohdalle.
Ja jos lääkäri soittaa esim.
soittoajalla niin takuuvarmasti se puhelu on hätäinen, jossa lääkäri sanoo, että 'katsotaan muutama viikko, tulet sitten uudestaan'..
Ei sairastava ihminen todellakaan halua rampata kerran viikossa terveyskeskuksessa. Sitä koko laitostahan alkaa kammoamaan. Varsinkin silloin jos vaivat jatkuvat, eikä niihin saa hoitoa.
On suuri siunaus jos kohdille osuu hyvä ja kuunteleva lääkäri.
Voihan tämä olla pakina, mistä sen tietää, Uuna:)
Joo, kurssitettu on, Tuima. Ihan hyvä kouluttaja varmaan.
Joo, Sooloilija, vaikea uskoa, että kukaan ihan huvikseen jatkuvasti siellä ramppaa, ainakaan, jos kaikki vaivat luokitellaan psykosomaattisiksi.
Mitä tapahtuu jos soittaa ja sanoo, että tarvitsee ajan lääkärille kun on masentunut? Alkavatko sitten kyselemään, että onko liukastunut tai jotain?
Terveisin henkilö, joka lapsena flunssassa meni aina talvipakkasella parvekkeelle värjöttelemään ettei vahingossakaan paranisi liian nopeasti ja joutuisi takaisin kouluun.
Olen esimerkiksi oman lapsen koulussa joutunut valitettavasti toteamaan, että onhan se hienoa, että kiusaamiseen on nollatoleranssi, mutta kun nykyään ollaan jo ihan hysteerisiä sen kanssa mikä on kiusaamista ja mikä ei - ja ketä oikeastaan kiusataan. Välillä näyttää ikävästi siltä, että nimenomaan se kiusattu joutuu rangaistuksi, koska on ollut lopulta se, joka esimerkiksi käy käsiksi, kun ei enää kestä provosointia ja huutelua.
Ja toisaalta tunnutaan nykyään menevän väliin jo normaaliin reuhaamiseen, kun ei osata erottaa leikkiä ja käsikähmää toisistaan. Ihan mielenkiintoinen viesti sekin - älkää koskeko toisiinne, ettei synny väärinkäsityksiä.
Henna, totta tuokin, mutta nykyään kysytään ehkä enemmän kuin ennen, sellainen tunne minulla on. Ja se on hyvä juttu, olen ehdottomasti sitä mieltä, mutta jokin tolkku siinäkin hommassa pitää olla.
Nykytalvina ei taitaisi parvekkella värjättely auttaa:(
Kaikki johtuu joko ylipainosta, stressistä, muista huonoista elintavoista, ihmissuhteista tai on perua lama-ajalta ja lapsuudesta.
Pakko olla, koska muutenhan sitä joutuisi tutkimaan ja vieläpä tekemään kalliita kokeita ja kuvauksia.
Ja onhan kylla kokemusta siita etta kaikki maailman asiat johtuvat siita etta olen suomalainen/homo/yksinhuoltajan lapsi/jokumuu.
Ettei sitten lääkärin aikaa tulisi turhaan kulutettua. :P
Toisaalta meillä tuo keskustelu olisi loppunut siihen, että osoitetietojen mukaan potilas kuuluikin toisen terveyskeskuksen/ensiavun piiriin.
Koulutuksen tehostamaa Naisen Logiikkaa puhtaan valkoisimmillaan, joka rivi!
Ja sitten ne vielä ihmettelee, miksi minä joskus tuskastun töissä, kun kaipaisin edes pikkuisen tervettä järkeä näihin nykyisiin terveydenhuollon touhuihin...
Polga, miten nyt säryt voi masentaa....
Hdcanis, hei sun heiluvilles:)
Celia, suoritteet määrittelevät, ja siksi pitää tehdä karsintaa. Kai.
Tienpäällä, tiedä sitten onko miehistä vai naisista logiikkaa, epäilen, ettei kumpaakaan.
Sirokko, ei parane ihmetellä, vaan liioitella vaivojaan...!
Joskus asioissa on useampi puoli, mutta kaikkea ei ole tarpeellista nostaa esiin yhdessä tarinassa.
Olen kirjoittanut asiasta:
http://susupetal.vuodatus.net/blog/366784
Tunnen itsekin henkilön joka on kyseisenlaista dialogia joutunut käymään,hakiessaan apua fyysiseen sairauteen.Ja se kysymys oliko ensin muna vai kana:selvittäisivät ,"varsinaiset asiantuntijat" !:-)
Kenenkään ammattia ei voi arvata. Ei lääkärinkään.