|
|
|||
|
02.01.2009 - 02:38
Sinä talvena oli paljon lunta. Jouluun mennessä hanki ulottui polviin, uuteen vuoteen tultaessa sai tarpoa reisiä hivelevässä nietoksessa. Risto oli ostanut pullon viskiä, se tiesi, että halusin juoda. Istuimme Riston kuplavolkkarissa, hengitys huurusi ja puhaltelin kulausten välissä pullon pinnalle sumuisia kuvia. Risto rummutti sormillaan rattia. Äänetöntä rummutusta nahkaiset hansikkaat käsissä. Vuoden vaihtuminen oli muutaman tunnin päässä. Pullo vajeni, lumi auton ympärillä muuttui utuiseksi. Risto veti pipoa syvemmälle päähänsä, sillä oli kylmä. Risto jäi seisomaan auton vierelle, kun lähdin. Se halusi tietää, näkisimmekö me seuraavana päivänä. Kohautin harteitani, vastasin, etten vielä tiennyt, mitä uusi vuosi toisi tullessaan. Tyhjän pullon jätin sen autoon. Lunta satoi edelleen.
|
Kirjoittaja
susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
Käyttöoikeus
![]() Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi. |
||
Kyllähän tuosta tulee sellainen olo, että Ristoa käytetään hyväksi, Alastalo. Toivottavasti uusi vuosi tuo hänelle parempaa tullessaan.
Ellei etsi, ei löydä, Elegia.
Tai Risto ja Jussi, kaksi riskiä miestä. Riskejä itselleen ja muille.
Riski ylipäänsä, Isopeikko, niin kuin suhteet.
Risto minua vähän säälittää.
Mä muistan, kun 16-vuotiaana "käytin hyväkseni" yhtä poikaa, jolla oli jo ajokortti ja joka oli muhun kovin ihastunut. Pyysin sitä heittämään mut ammattikoululta kotiin. Tottahan se suostui. Pääsin siis kätevästi kotiin. MUTTA kieltäydyin kuitenkin syömästä sen pojan rahoilla, kun olisi ravintolaan syömään vienyt. Että ihan edukseni tämän kieltäytymisen mainitsen ;D
Eikä mikään varmaa.
Pitää antaa mennä, ja katsoa, mitä tuleman pitää.
Olla sitomatta- mutta tehdä haluamiaan asioita?
KUinka jokainen varmaan tulkitsee näitä sinun tarinoitasi aina ihan eri tavalla.
Minä tuolla tavoin tänään.
Voi hyvin. Hyvää alkanutta vuotta sinulle Susu.
Minusta on mukavaa, että jokainen lukee/kokee omalla tavallaan. Se on tärkeintä.
Kohti paljaita varpaita, Vintti.
Taisivat ne kunnon talvetkin jäädä seiskytluvulle...
Muuten valkoinen voi kyllä olla mustaa.
Aika jämpti niin, Hirlii.
Heh, Eero, ehkä ei ollut mitään sanottavaa?