Joulu tulossa, olen kuullut. En ole erityisesti joululaulujen ystävä (yllätys, yllätys), en tunnelmoi varpusten kanssa jouluaamuina, en unelmoi valkeasta joulusta, ja vaikka olisi mukavaa, että sota olisi ohi, en halua kuulla John Lennonin Happy Xmasia. Koetan välttää ajatusta, että vain hetken kestää elämää ja sekin synkkää ja ikävää. Samoin yritän olla kuulematta Vesa-Matti Loiria ympäri vuoden ja erityisesti jouluna.

Joo, olen ikävä ihminen, mutta hei! eivät kaikki voi olla mukavia.

Jussi Björlingin O, helga natt menettelee. Sitä kuuntelen ihan vapaaehtoisesti, joten täysin paatunut en siis ole.

Ajan hengen mukaisesti olen kuitenkin valinnut tämän sunnuntain klassikoksi jouluisen klassikon, jonka esittävät kaksi klassikkoa eli Lunta tupaan Mel Smith ja Kim Wilde.