Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
11.12.2008 - 08:52

 

Pikku-uutinen lehdessä.

Yksi palsta, ei enempää.

 

Uutinen, joka ei kerro

mitään.

 

Perheenäiti kuoli auto-onnettomuudessa.

 

***

Runotorstain 112. haaste

 

 

Inkivääri kirjoitti 11.12.2008 - 09:18
Ai ei vai? Minun mieleni se täyttää sanoilla, kuvilla ja tunteilla...
SusuPetal kirjoitti 11.12.2008 - 09:32
Niiin minunkin mieleni, Inkivääri. Nämä sanat ovat vain jäävuoren huippi.
Äijä kirjoitti 11.12.2008 - 09:35
Kertoo se sen, että jossakin perheessä aika pysähtyi ja kaikki romahti.
Ja että suuri joukko ihmisiä tuli surun koskettamaksi.
SusuPetal kirjoitti 11.12.2008 - 10:02
Sen se kertoo, Äijä, jos pysähtyy lukemaan.
Äijä kirjoitti 11.12.2008 - 10:13
Ja toisaalta: ajattelepa jos jokaisen perheen tragediasta tehtäisiin samalla tavalla fyffee kuin tehdään näistä jutuista, joiden seurauksena hössötetään sitä kollektiivista surua (olen sellaisesta samaa mieltä kuin sinä, btw)
Sokea kana kirjoitti 11.12.2008 - 10:52
Ja hieno kuvakin. Ajattelin yöllä tuijottaessani ulos katulampun valokeilaan, että "lumi rasteroi pimeää".
Tuossa se on.
SusuPetal kirjoitti 11.12.2008 - 10:53
Joo, Äijä, en minä sellaista haluaisikaan, vaan ehkä juuri päinvastoin -päälleliimattua, kollektiivista surua vähemmän, sillä ihan joka päivä joku yksilö kohtaa surun, eikä se ole välttämättä edes pikku-uutisissa.
SusuPetal kirjoitti 11.12.2008 - 10:55
Sokea kana, kiitos kauniista lauseesta "lumi rasteroi pimeää".
hpy kirjoitti 11.12.2008 - 11:04
Lehdessa pikku-uutinen, kotona suuri romahdus.
savisuti kirjoitti 11.12.2008 - 11:41
Tuon äidin perheelle kuitenkin iso suru ja menetys. Lukijalle pientä, kokijalle suurta.
SusuPetal kirjoitti 11.12.2008 - 11:50
Näin on, HPY.

Lukijalle pientä, Savisuti, vilkaisu ja uusi sivu.
Iiris kirjoitti 11.12.2008 - 12:55
Liian lopullista.
Piatta kirjoitti 11.12.2008 - 13:32
Tämä on surullisella tavalla kaunis.

Jäin miettimään, miksi tuo "mitään" saa oman säkeen paikan.
Reija kirjoitti 11.12.2008 - 13:40
Taas kerran hieno oivallus. Tai siis monikossa: hienoja, kuva ja runo.
Allyalias kirjoitti 11.12.2008 - 13:41
Sanoilla saa etäisyyttä todellisuuteen. Näissä uutisissa se etäisyys tuntuu usein erityisen suurelta. Ehkä juuri siksi, ettei läheskään kaikelle ole sanoja.

Hyvä. Tykkäsin!
sirokko kirjoitti 11.12.2008 - 14:18
Todellinen jäävuoren huippu. Näitä huippuja on infomeressä ikijäähän asti, kukaan ei kestäisi niin montaa katastrofia joten oikeastaan hyvä ettei tarvitsekaan jokaisen kohdalla haaksirikkoutua.
Hyvä ajatelma, toimii vieläkin niukemmin sanoin vaikka jättäisi keskimmäisen säkeen pois.
Hirlii kirjoitti 11.12.2008 - 15:03
Tai vielä lyhyemmin:

Uutinen lehdessä.
Yksi rivi, ei enempää.

Perheenäiti kuoli auto-onnettomuudessa.
SusuPetal kirjoitti 11.12.2008 - 16:33
Onhan se, Iiris.

Piatta, en minä tiedä, miksi se "mitään" on omalla rivillään. Se vaan meni siihen!

Kiitos, Reija.

Allyalias, kaikelle ei todellakaan ole sanoja, tai ne sanat ovat tyhjiä.

Sirokko, keskimmäinen säe joutaisi hyvin pois, kyllä.

Hirlii, lehdessä on harvemmin uutisessa vain yksi rivi, ehkä siksi en muuttaisi sitä sanaa.






Alastalo kirjoitti 11.12.2008 - 19:33
Ja silti tuollainen uutinen pistää ajttelemaan. Ainakin minut. Elämä on katoavaista. Ja tuosta perheestä katosi onni pitkäksi aikaa.

Lyhyt naseva runo. Ja pysähdyttävä.
SusuPetal kirjoitti 11.12.2008 - 19:42
Onneksi pistää ajattelemaan, Alastalo. Pahinta on turtuminen sanoihin ja asioihin sanojen takana.
Isopeikko kirjoitti 11.12.2008 - 20:00
Uutiset ovat subjektiivisia, paitsi ne joista saadaan tehtyä "ihmistä syvältä koskettava järkyttävä ja samaistuttava tarina."
SusuPetal kirjoitti 11.12.2008 - 22:09
Joo, Isopeikko, ei kukaan ole olettanutkaan objektiivisuutta toimittajilta:)
hamalainen kirjoitti 11.12.2008 - 22:20
Aina se ei ole edes milleistä kiinni.
SusuPetal kirjoitti 11.12.2008 - 22:24
Ei se koko tai mitta ratkaise, Hamalainen.
utukka kirjoitti 11.12.2008 - 22:29
Uutiskieli on typistettyä. Kuinka vähillä sanoilla koko suuri trgedia tuli kuitenkin ymmärretyksi, ainakin siten kuin ulkopuolinen haluaa sen ymmärtää. "Hyvin laitettu!"
arleena kirjoitti 11.12.2008 - 22:53
Muutaman sanan takana, paljon ikävää, surua ja tuskaa. Sitä ei sanoin kerrottu, sanat puutuivat.
SusuPetal kirjoitti 12.12.2008 - 06:45
Minimalismia, Utukka.

Joskus ei edes tarvita sanona paljon, Arleena.
aimarii kirjoitti 12.12.2008 - 08:05
Noin se menee - lehden palstalla sanat ovat sanoja, kylmiä, tunteettomia. Mutta heti, kun silmät siirtävät ne aivoille, ne alkavat elää. Niissä on tuska, suru, ahdistus, kaiken pysäyttävä lamaannus.
Tykkäsin riisutusta tekstistäsi kovin.
SusuPetal kirjoitti 12.12.2008 - 09:19
Kiitos, Aimarii.
Speedy kirjoitti 12.12.2008 - 10:54
...vaikka sille perheellä kello pysähtyi sinä päivänä...
SusuPetal kirjoitti 12.12.2008 - 11:42
Kyllä, Speedy, täydellinen pysähdys.
John kirjoitti 12.12.2008 - 17:24
Elämän jatkuttava
käännettävä uusi sivu

hmmm...okei :)
oot oikeassa.
SusuPetal kirjoitti 12.12.2008 - 18:56
John :)
Tuima kirjoitti 12.12.2008 - 22:35
Ja kuitenkin se sanoo niin poaljon sellaiselle, joka osaa ajatella.
SusuPetal kirjoitti 13.12.2008 - 10:12
Kertoo ehkä liikaakin, Tuima.
Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti 14.12.2008 - 11:33
Jäävuoren huippu.
SusuPetal kirjoitti 14.12.2008 - 15:13
Niin on, Oh-show-tah hoi-ne-ne.
... kirjoitti 27.12.2008 - 22:20
tekisi mieli sanoa paljon, mutta en osaa.
olen kokenut vastaavan itse. ollut osa sitä perhettä, jonka elämän pysähtymisestä otsikot kirjoitettiin.
SusuPetal kirjoitti 27.12.2008 - 22:31
Otan osaa.
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja
susupetal

Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä.














 

 

 SusuPetal by Hoover, klik kuvaa