|
|
|||
|
24.11.2008 - 02:50
-Mähän sanoin, et toisit kaljaa. -Mähän toin. -Eihän tääl oo ku sikspäkki. Mikset sä tuonut mäyristä? -Mul ei…mul ei riittäny rahat. -Miten niin ei riittänyt? Mitä helvettiä sä oot mennyt ostamaan? -En mitään erityist. Sellast vaan mitä tarvitaan. -Mitä sä tarvit siis. -Ja vauva. Mun oli ostettava tuttelii ja vaippoi. -Ja mitä tää on? -Se on lihaa. Jauhelihaa. Mut mä sain sen poistoaltaast, kolmenkymmenen prossan alennuksella. Mä aattelin, et jos tekis illaks vaik pitsaa. -Aattelit? Ihanko totta? Älä turhaan. Se ei oikein oo sun juttu. -Mutta…mä… -Jos sä osaisit ajatella, sä olisit tuonut sen mäyriksen niin kuin mä pyysin. -Mutku…mä… -Helvetti, että sä osaat olla vaikee. Mä pyysin. Pitääks mun käskee sua? -Ei, älä. Mä tuon seuraavalla kerralla ku mä meen kauppaan. -No, ala mennä. -Nyt? En mä voi. Vauvan pitää saada ruokaa, se alko itkee jo, ku me tultiin takas ostarilta. -Ei se kuole nälkään. Sä syötät sitä ihan liikaa muutenkin. Koko ajan työntämässä sen suuhun jotain. -Mutta…mä… -Mee jo. -Mutku mulla ei oo rahaa. -Hankit jostain. Käy vaikka mutsillas ja lainaa tai ihan mistä vaan. Myy vaikka persettäs. -Mä… -Mä-mä-mä. Saatanan lammas. Eiks riitä, että mä pyydän? Onks mun käskettävä sua? Pakotat sä mut siihen?
|
Kirjoittaja
susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
Käyttöoikeus
![]() Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi. |
||
Mutta jos kovin rakastaa, niin ei kai sitten voi hakea lähestymiskieltoa, Äijä?
Naapurista kuuluuu aina kaikenlaista, Polga!
Niinhän sitä voisi olettaa, Kari, mutta onhan sitä ennenkin erehtynyt:)
Roosa, ei mikään ihme, jos pelottaa.
Iiris, rakkaus ja hylätyksi tulemisen pelko ovat ihmeen kiinnipitäviä seikkoja.
hdcanis, pelko yksinjäämisestä voi tehdä hieman harkitsemattomaksi.
Ankara tarina...näin maanantain aluksi.
Tuli vaan mieleen, että missä on se omaisten ja ystävien tukiverkko joka näyttäis tietä ulos kun ei yksin jaksa tai ymmärrä.
Joo, Holle, pitää lopettaa tautilempeily ja aloittaa maanantai susumaisesti.
Huh, teidän iskää! Niin, Sirokko, jospa tukiverkkokin haikailee kaljan perään?
Pieni vauva-pieni jano, iso vauva-iso jano, Marjut.
Ja jos omia tyttäriä/lapselapsia kohdeltaisiin noin niin tämä mamma opettelisi kirveen käyttöä elävällä kohteella..
Juu, ei ole helppoa, Itkupiili. Ei ainakaan yksinkertaista.
Onneksi en pysty assosioitumaan tarinaan mitenkään koska imetän ja vaipatkin kiertää pesun kautta käyttöön..mulla olis siis rahaa ostaa sitä kaljaa vaikka kuinka, mutta kun ei sitä kukaan meillä oikein juo :0
No, hyvä että ei liikaa kaljaa:)