Tänään olen miettinyt kaikkea sitä hyvää mitä poskiontelotulehdus, korvatulehdus ja muutaman päivän rivakka kuume saavat aikaan. Sehän on selvää, että aivot pehmentyvät tällaisen taudin aikana.

Enhän muuten edes ajattelisi tällaisia asioita.

Olen ollut todella vähän tietokoneella, koska päänsärky on ollut oksettavaa luokkaa, mutta niinpä vaan hiirikäteni ja tenniskyynärpääni voivat paremmin. Hienoa.

Olen menettänyt ruokahaluni, ensin kuumeen ja sitten antibioottien takia, joten olen laihtunut jonkin verran ja jos jatkan samaa rataa, alan olla bikinikunnossa kesään 2011 mennessä. Upeaa.

Jatkuva niistäminen, liman ja rään yskiminen ovat trimmanneet selkä- ja vatsalihakseni sellaiseen kuntoon, että todellakin tunnen omaavani ne lihakset. Miellyttävä yllätys. En nyt tietenkään kuvitellut olevani pullamössösukupolvea, ennemminkin punaviinigeneratioonia, mutta näköjään kaikki lihakseni eivät ole surkastuneet kohtuullisesta kulutuksesta huolimatta.

Hmm, alkoholi ei ole maistunut pitkään aikaan, mikä tietenkin ilahduttaa maksaani ja aivosolujani. Ilmankos olen niin hilpeä ja lempeä. Turvotus on myös karissut, joten kesä 2011 alkaa näyttää entistä lupaavammalta.

Olen vihdoinkin saanut katsottua jokin aikaa sitten ostamani Brideshead Revisited-DVDsarjan, viisi ihanaa levyllistä ja 11 tuntia Jeremy Ironsia, Evelyn Waughin loistavan romaanin pohjalta tehtyä brittiläistä laatuviihdettä vuodelta 1981.

Joskus on ihan siedettävää sairastaa, enkä todellakaan aio pilata tätä hetkeä miettimällä kaikkea sitä, mikä on jäänyt tekemättä tämän huilin aikana.

I'll think about that tomorrow.

Nyt päiväunille. Ehkä olen herättyäni jälleen oma itseni.