
- Missä sä oot ollut?
- Kaupassa.
- Kello on jo yli viisi.
- Bussi oli myöhässä ja kassalla oli jonoa.
- Miten helvetissä sulla noin kauan voi mennä kaupassa? Missä sä olit? Oikeesti?
- Kaupassa. Mä vien nyt tän kassin keittiöön. Päästä irti.
- Ethän sä oo ostanut ees paljon. Voimariinii ja leipää ja omenia ja pari pizzaa.
- Ei kai mun pitänyt muuta tuoda.
-
Vittu sä oot tyhmä. En mä sitä tarkoita, vaan miten sulla voi mennä
niin helvetin kauan siihen, että sä haet margariinii ja leipää ja
omenii?
- Mähän sanoin, että siellä oli jonoa. Kassalla.
-
Miks sä valehtelet? Miten monta kertaa mä oon sanonut sulle, että mä en
siedä sitä, että sä valehtelet. Sä tiedät itsekin, että se ei kannata.
- Mä en valehtele. Ihan totta. Mä olin kaupassa.
- Sä oot taas ihan hermona. Siitä mä tiedän, että sä valehtelet. Sä alat aina änkyttää, ku sä valehtelet.
- En mä…
- Just tolleen, "en mä, en mä, en mä".
- Päästä irti, kiltti.
- Ai, nyt mä oon kiltti? Miks mun pitäisi olla kiltti, kun sä valehtelet?
- Mutku en mä valehtele. Ihan totta. Mä olin vaan kaupassa. Ihan totta. Päästä irti. Sattuu.
- "sattuu, sattuu". Sua ei sattuis, jos sä et valehtelis. Minkä helvetin takia sä valehtelet? Aina.
Maanpäällinen helvetti tuossa on. Pthui.
Taattua Susun sanoilla maalaamista.
Pahinta tuossa on se, että on täysin mahdollista, että tuttu helvetti tulee valituksi tuntemattoman taivaan sijasta.
Äijä, niinhän se usein on, ennemmin tuttu helvetti kuin tuntematon taivas. Irti pääseminen on vaikeaa. Pelottavaakin. Hengenvaarallistakin.
Tarinahan jatkuu tuosta, mutta sen saa lukija itse päätellä, hyvää tarinankerrontaa jälleen Susulta.
Mutta oli miten oli, niin kyseinen tyyppi ei paljoa kapuoissa käy. Se on älytöntä kun päättää hakea sen yhden tarvitsemansa tuotteen töistä tullessa. Menet kauppaan otat tavaran 5 min ja sitten jonotat 15 min kassalle. Taidan olla tyhmä kun en ota opikseni. Tosin tällaiseen aikaan kelpaa odotella ja katsella ympäriinsä =)
Jep, helteillä on silmänruokaa ja useimmat kaupat ovat hyvin ilmastoituja, sekin on mukavaa:)
Nojoo, ymmärrän, Silja Orvokki, että sinua naurattaa, kun kyseessä on exäsi.
Mutta, kerran petetty luottamus -se on joillekin ihmisille liian kova pala -luottamus ei enää palaa.
Tiedän että Rieskalla on komea alttoääni, joten tässä hänelle sanat (A. Sten) S. Palmgrenin sulosäveliin kun yhdessä keinutte, Rieska antaa vauhtia:
Nyt kanssani keinuhun käy,
mun impeni, valkeal liinal;
kuin morsian kauniina seisoovi luonto
iltana helluntain.
Heilahda korkeelle, keinu
ja liehukoon impeni liina
illalla lempeäl.
Ja jos jostain syystä Reiskan päätä alkaisi huimata hurja vauhti, niin tulethan sinä, E-sika kyytiin?
Lisäksi en osaa laulaa, ja aero- ja emetofoobikkona en tohtisi teidän vauhtiinne uskaltautua.
Eihän meistä kukaan osaa laulaa. Fobioista en tiedä, oksentaminen ei kylläkään ole hauskaa koskaan.
-Ja miten Susu onnistuu pukemaan ison tarinan pieneen määrään sanoja...