-Hyvää iltaa hyvät kuulijat. Tänään jatkuu sarjamme "Erikoisuuden tavoittelijat". Kiitos muuten teille kaikille viesteistä, joita tuli tulvimalla toimitukseen viime kerran jälkeen. Silloinhan vuorossa oli pihviä syövän ja sikatilaa pitävän vihreän kunnallisvaaliehdokkaan haastattelu. Mutta nyt tähän päivään. Olemme tänään saaneet vieraaksemme SusuPetalin, ja puhumme hänen kanssaan anonyymiudesta. Tervetuloa SusuPetal.

-Kiitos.

-Olet varmaan aikaisemminkin joutunut suojautumaan liian uteliailta ihmisiltä, mutta eikö tämä nyt ole vähän liikaa?

-Ai, mikä?

-No, että istumme täällä pimeässä studiossa ja minulla on päässäni villasukka ja sinulla kommandopipo? Ja että sinun äänesi muokataan tunnistamattomaksi. Eikö vähempikin suojautuminen riittäisi?

-Ei. Olen hyvin tarkka yksityisyydestäni.

-Eikö se ole vain erikoisuuden tavoittelua? Pysytellä anonyyminä bloggaajana? Se tuntuu jotenkin vanhanaikaiselta. Kaikkihan ovat jo tulleet kaapista. Bloggaajatkin.

-Mikä se kysymys oli?

-Tuo sinun halusi olla kertomatta, kuka todella olet. Eikö se ole erikoisuuden tavoittelua?

-On.

-Aah, jaaha. Siis myönnät. Mutta kannattaako se?

-Ai mikä?

-Tavoitella erikoisuutta?

-En kai minä muuten istuisi tässä haastateltavana. Et sinä kysyisi minulta mitään, jos olisin Helli Heikäläinen. Ei se sinua kiinnostaisi.

-Niinpä…mutta eikö tuo –anonymiteetti- ole myös myyntikikka?

-Hahhah, luuletko, että omakustanteet menevät kaupaksi? Outo tyyppi.

-Onhan tuollaisessa anonymiteetissä omat kutkuttavansa puolensa, se tekee ihmisestä salaperäisemmän….

-Näytänkö minä salaperäiseltä?

-Minä en näe sinua.

-Et niin. Ja se on tarkoituskin. Ei siinä ole mitään sen salaperäisempää. Se on vain erikoista. Ei sen kummempaa.

-Haluat tavoitella erikoisuutta ja kuitenkin pysyä tuntemattomana. Eikö se ole ristiriitaista?

-Ei mielestäni. Tekeväthän muutkin niin. Kuten nyt tuo Pauli Kohelo. Paitsi, että kaikki luulevat tietävänsä kuka hän on, eikä kukaan tiedä kuka minä olen. En itsekään, mutta kunhan saan lääkityksen kohdalleen, asia varmaan täsmentyy.

-Lääkityksen? Siis…

-Vitsi.

-Eikö tuo ole kuitenkin säälittävää? Erikoisuuden tavoittelu?

-Onhan se. Siinä mielessä olen samanlainen kuin muut. Ihan samanlainen.

-Millä tavalla?

-Niin kuin kaikki muut, haluan olla erilainen ja erikoinen.

-Kiitos sinulle SusuPetal, ja kiitos teille hyvät kuulijamme. Ensi viikolla vieraanamme on 23-vuotias Jari, joka ei ole koskaan vielä ottanut pikavippiä eikä kulutusluottoa. Virittäkää siis taajuutenne ja kuunnelkaa "Erikoisuuden tavoittelijoita". Kuulemiin.

***

Pakinaperjantain 99. haaste