Kuulin Nurmiota ennen kuin hän oli julkaissut mitään. Pykälällä oli jokin illanvietto, jonka lomassa, ohjelman mukaan, "Hande Nurmio" soitti kitaraa ja lauloi. Ainakin Apinajutun hän esitti jo silloin. Tuo "Kohdusta hautaan" on aivan loistava. Jostain syystä olin pitkään siinä käsityksessä, että sanat olivat alun perin Lauri Viidan, mutta Nurmion omia ne kuitenkin lienevät.

Apinajuttu on hyvä. Pedro Hietasen heavyt gentlemanit osaavat.
Ai Lauri Viitaa, mistä se käsitys sinulle tuli?

Hieno valinta! Yksi kaikkien aikojen suosikki-LP:stäni :) Ja siihen vaadittiin koko levyn kuunteleminen, radiosta kuultu singlesoitto ei vakuuttanut, ei vaikka luokkakaverini kehui kovasti. Mutta vakisoitossa edelleen.

Kai se joskus kerrottiin varmana tietona ;)

Siinä levyllä ei ole yhtään turhaa raitaa, ei täytekappaleita, Tuima. Yksi parhaimmista koskaan ikinä.

Heh, Kari, varma tieto on aina kyseenalaista.

Peikko ei ymmärrä mitään musiikista, onneksi.

Ei musiikkia tarvitse ymmärtää, Isopeikko, sitä voi vain kuunnella!

Aivan loisto juttu Susu :)

Kari, olen myös nähnyt Nurmion pykälän bileissä, jossa kävi muutkin nuoret aikuiset kuin oikiksen opiskelijat. Hattu kiersi ainakin kerran, sillä kerättiin esiintyjälle palkkio.

Toivottavasti hattuun kertyi kilisevää ja kahisevaa, Hirlii.

Tuon ajan kotimainen musiikki on jäänyt minulle täysin vieraaksi, mutta ihan kiva rallatushan tuo oli.

Se oli aikanaan jotain ihan uutta, erilaista, Lepis. Uskomatonta, että siitä on jo kohta 30 vuotta...

Ai kolkytvuotta! shit!

Shit kyllä!

Oltiin silloin nuoria ja nättejä!

Aaa, twist-versio, eli älpeeltä! Sinkulla oli tietysti soittamassa Orpojen tuki hitaampaa versiota, ei vielä Köyhien ystävät. Linkeistäsi näkyy, että myös se harvinaisempi jukeboksisinglen b-puoli Mutsi mutsi oli Orpojen tuen versio, eli eri kuin älpeellä.

Yllättävästi jopa vanha isäni (noin 50 v.) innostui silloin, kun Valo yössä alkoi soida alituiseen radiossa. Myös Kurja matkamies maan muistaakseni kelpasi. Milloinka viimeksi on ollut radiossa noin hienoja suomihittejä?

Mulle parasta oli nähdä TN & KY Kaivarissa vähän ennen kuin tuo klassikkoalbumi ilmestyi. Myös single Hän on täällä tänään/Älä itke Iines oli tiukassa kuuntelussa ennen tuota juhlahetkeä.

Nyt vaan enää nättejä, Helmipöllö!

Joo, twist-versio, en löytänyt sitä sinkkuversiota, jonka olisin halunnut. Singleä minulla ei valitettavasti enää ole, se tuhoutui jo vuosia sitten. Pitää vaan yrittää muistella, Vp.

Hieno klassikko! Nurmio on aina ollut yksi suurimmista suosikeista, tuohon aikaan muutenkin suomalaisen musiikki eli korkeasuhdannetta. Muistelin tässä omia levyjäni, ja outoa kyllä, mulla oli vain Punainen Planeetta. Mutta se tais kyllä johtua siitä, että tuohon(kin) aikaan olin niin köyhä, ettei ollut varaa ostella älppäreitä. Mutta musiikkia tuli kyllä muuten kuunneltua tosi paljon.

Olihan ne hirmu kalliita ne älppärit, Itkupilli. Moni hyvä jäi hankkimatta silloin.

En tullut hankkineeksi yhtään Nurmiota, mutta kuulihan niitä ja ihan oma fiiliksensa niissä oli.
Paitsi että kun esikoinen oli kaksivuotias niin oli pakko vaihtaa kanavaa kun tuli radiosta Lasten mehuhetki.

Mutta Kurjuuden kuningas oli ihan passeli laskuhumalabiisi. Ja Älä itke Iineksestä tykkäsin kovasti

Sen sijaan Ramonasta sain isoja näppylöitä.Kappale assosioitui ex-miehen serkun tyttöystävään jota jouduin sietämään liikaa lähiympäristössäni ja joka oli höyhenpäinen meikattu kana. Eikä sen kanan nimi edes ollut Ramona vaan Susan, mutta tuo vain soi samoihin aikoihin ja linkittyi mieleeni Ramona ->Suski ->yök.
Hassua, miten vieläkin muistaa nuo tunnelmat biiseistä. En tiedä mitä nykyinen kuopus tuumaisi Mehuhetkestä. On tosin jo kuusi. Eikä tuo biisi nykyisin juurikaan soi.

(Sen sijaan Sielun veljien Yksinäinen peltirumpu soi riesaksi asti...okei, joku varmaan saa hepulin tästä mutta tulisin toimeen loppuelämäni kuulematta Ismo Alangon ääntä)

Lasten mehuhetken sanat on kyllä aika vakuuttavat, Reine!
Muistot ja tunteet, joita nousee eri kappaleista, ovat kyllä jänniä; joskus ei edes pääse lähteelle eli alkuun asti, miksi joku kappale vaikuttaa tietyllä tavalla.
Tuo Ramona on aika ymmärrettävää.

Vielä tuosta Lauri Viidan osuudesta "OI mutsi, mutsi"-kappaleeseen...
Hande itse sanoi muistaakseni Soundin haastattelussa, että "siinä oli minä ja Lauri Viita- vainaa".
tämä näin muistikuvana.
Hyvä levy tuo kyllä oli ja on.

Kiitos tiedosta, Äijä. Hyvä levy, kyllä!

Mutta onkos sulla hampaissa palanen kultaa
entäs korvissa hopeaa?
Kuka tuo sulle lahjoja kaukaa
mikä suo vaivaa.. Susu

Älä itke Iines, eikäkö Susu, tällaista vain alkoi kuulua pääni sisältä. ;-)

Kiitos laulusta, Aku, eikun Pekka.