Nyt vielä, kun olen kohtalaisen järjissäni (täysin subjektiivinen näkemys) ja liikkumistani ei estä muu kuin luontainen laiskuuteni ja mukavuudenhaluni, olen laatinut hoitotahtoni sen ajan varalle, jolloin makaan puolustuskyvyttömänä muiden armoilla.
- Minulle ei saa soittaa suomalaisia iskelmiä. En todellakaan halua kuulla Kultaista nuoruutta, en Ruusuja hopeamaljassa, en hokemaa, että Jokainen ihminen on laulun arvoinen. Älkää kärrätkö minua iltapäivätansseihin ala-aulaan, jos siellä ei soi Hurriganes, Led Zeppelin, Janis Joplin ja Slade.
- Juon kahvini mustana. Älkää lorauttako siihen kermaa, älkää upottako siihen sokeria. Haluan kahvini tummana ja kuumana. Sellaisena kuin itsenikin muistan.
- En halua, että kynteni lakataan. Jos joku virikeohjaajista lähestyy minua pinkki lakka hyppysissään, potkaisen tyhjää. Saman tien.
- Minulle ei saa lukea ääneen satuja. Etenkin eläinsadut ovat pannassa. Sama kielto koskee suomalaista nykykirjallisuutta. En halua kuulla sitä. Jos on pakko jollain tavalla työllistää se sivari, lukekoon minulle Graham Greenen tuotannon englanniksi.
- Jättäkää minut huoneeseeni, jos naiskuoro tulee esiintymään ala-aulaan. Sama koskee sekakuoroja. Mieskuoroja voin tulla kuuntelemaan, jos ohjelmisto on kohdan yksi mukainen.
- Älkää kärrätkö minua pienelle happihyppelylle pakkaseen. Keuhkoni eivät ole koskaan tarvinneet talvi-ilmaa.
- Tuolijumppaan osallistuin vain sillä ehdolla, että jumppamusiikki on kohdan yksi mukainen.
- Tillilihaa en ole koskaan syönyt kuin pakon edessä, enkä halua minuun käytettävän sitä pakkoa.
- Kiisseleitä en syö.
- Haluan kuolla niin kuin olen elänytkin. Omana itsenäni.
Kiitos.
SusuPetal
***
Tätä kirjoittaessani tuli mieleen, että tämähän voisi olla meemi. Haluaisin kuulla Iisin, Saaran, Polgan, Elegian ja Mymskän hoitotahdosta.
Oikeastaan haluaisin kuulla kaikkien...eli nappaa itsellesi tästä, jos kiinnostaa!!!
Hauska haaste, otan vastaan ja teen kun teen, mutta teen kyllä!
"Kuin peto kuoleva luolani rauhaan hiivin", tai ainakin siine päin.
Toisaalta laitoksissa hoitajat eivät yleensa ole koskaan tulleet tuntemaan potilastaan omana itsenään, vaan puhekykynsä ja muistinsa menettäneenä. Omaisten pitäisi muistaa kertoa millaisia olimme ja hoitajien pitäisi haluta ja ennättää kuunnella - tai vielä mieluiten omaisten pitäisi itse hoitaa läheisensä...
HUU, painaa perjantain kiireet, ei auta kuin painaa sulalla koreasti.
Heh, saattaapi muusikollakin olla jo ikää siinä vaiheessa, mm:)
Elegia, pyydän...älä opiskele lähihoitajaksi, ethän...
Iisi, mistä sen tietää. Mielummin ilman kidutusta kuitenkin kuolisi...
Inkivääri, tärkeää tietenkin omaisten kertoa hoitohenkilökunnalle potilaasta, mutta tietäen hoitajien kiireet...Paras kai olisi, jos omaiset voisivat katsoa, että se loppu on elämän arvoinen.
Jos omaisia on.
Itkupilli, lakan poisto ajallaan on myös tärkeää.
Hmm, voisin kyllä lattea aina välillä juoda...
Kari, ehkä kyntesi saisivat olla rauhassa!
Pöllölän hoitokotiin on varmaan tehtävä siis varaus, Helmipöllö!
Peikko on miettinyt olisiko siitä kivaa olla tahdoton mömmö jota kuskataan paikasta toiseen. Vai pitäisikä vetää saappaat jalkaan ja mennä kohtaamaan kaikki vaarat kerralla.
Saakohan apteekista lääkettä.
Hieno ajatushan tuo on, hoitotahto, ja oli ihan mielenkiintoista miettiä noita hiipuvia ajatuksia, toiveita.
Nappaan tämän myös....kovin vaikea vaan, eihän sen pidä olla lopullinen eihän? Sitähän voi aina muuttaa mielensä mukaan.
Koska meistä kukaan ei ole me, vaan me kaikki olemme se, niin et sinäkään voi kuolla omana itsenäsi.
Hoito-ohjeisiini määräisin, että lattailta herätesä vieressä on pikemmin punhoa tai viinaa kuin tuollaisia kataluuksia. Vaan kaapissa on kaatamaton karhu ja sain jo soimaan Ian Duryn kappaleen "Wake Up". Eihän tässä hätää, näillä käynnistyisi.
Samma här!!! ;)
saada elää ihmisenä, ja omana itsenään loppuun saakka...
Lepis, sinun ja Elekian bisnesidea saa minut harkitsemaan ennenaikaista lähtöä. Jos uskoisin helvettiin maan päällä, tietäisin ketkä siellä hääräävät piruina. Kyllä. Olette te pahoja. Keppijumppa titinallen tahtiin on syvältä.
Sweet'n sour-huikka on aika tuhtia kamaa, Varapygmi. En todellakaan käy suosittelemaan. Greenen tuotannon lukeminen siis sujuisi sinulta -no, käyhän vanhempikin sivari siihen hommaan:)
Polga, pitääkin tulla lukemaan. Just nyt.
Alastalo, juuri niin.
Kivaa, Reine, blogiisi siis.
Lisääpä, Roosa!
Paras niistä paikoista oli semmoinen, jossa oli pari kissaa, semmoisia leppoisia ja ihmisrakkaita muuritiikereitä, jotka hyppäsivät hoidokkien syliin ja kiehnäsivät ja kehräsivät. Kävivätpä vierailevaa lukkariakin sääreen puskemassa.
Johonkin sen tapaiseen, ellei ihanteeni toteudu. Oma ihanne olisi se, että nukkuessaan häipyisi pois, olisi kaukana, vapautettu.
Hmm, minä en ole niin innostunut kissoista...!
Ja kukaan ei voi sanoa, ettei olisi tiennyt- eiköhän tämä ole nyt aika hyvin tiedossa. Hyvin varmistettu !!
Tai mistä sen koskaan tietää, onko ajoissa vai ei.
Kiitos, Sirpa, se kuulostaa inhimilliseltä.