SusuPetal

Kojelauta | Seuraa blogia | Lisää blogeja | Luo blogi! |

Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista

SusuPetal

Suru on musta

03.09.2008 - 01:14

Suru on musta.

musta, musta, musta.

Se on musta.

Älä tule puhumaan minulle muuta,

älä sano mitään.

Suru on musta.

Älä maalaa sitä vaalein sävyin sanoillasi,

älä valaa toivoa ylleni.

Älä tuo valoa tähän pimeyteen.

Älä sano, että kaikki muuttuu paremmaksi.

Anna minun tuntea tämä mustuus,

sillä juuri tällä hetkellä tarvitsen sitä.

Suru on musta, musta. Musta.

Kategoria: runot 19 kommenttia Kommentoi

Polga kirjoitti 03.09.2008 - 05:25

Tosi on.... W:n kuoleman vuosipäiväkin 30.9. Ja muuta. Ei hyvä, mustaa!

mm kirjoitti 03.09.2008 - 06:05

Jokaisen pitää antaa olla pimeydessä rauhassa. Jokaisen pitää saada surra surunsa rauhassa.

"aika on valittaa ja aika tanssia,
aika heitellä kiviä ja aika ne kerätä"
"aika repäistä rikki ja aika ommella yhteen,
aika olla vaiti ja aika puhua"

SusuPetal kirjoitti 03.09.2008 - 07:25

Polga, ei hyvä.

Mm, olen samaa mieltä, ihmisellä on oikeus surra rauhassa, kaiken aikaa ei tarvitse suorittaa, puskea eteenpäin, toitottaa "elämä jatkuu".
Hetkeksi se kuitenkin pysähtyy.

Inkivääri kirjoitti 03.09.2008 - 09:25

Kaikella on aikansa ja surun tullen pitää saada surra rauhassa, se on totta.

Elegia kirjoitti 03.09.2008 - 10:01

Tosi kuin vesi (klisee aamuksi ;-)

hirlii kirjoitti 03.09.2008 - 10:55

nimenomaan. surua ei voi suorittaa. se on prosessi, jossa on monta pistettä, monta väriäkin. isot surut etenkin, niitä murustelee jopa vuosia, koko kakun nielemiseen kerralla kun voi tukehtua.

SusuPetal kirjoitti 03.09.2008 - 12:25

Inkivääri, totta.

Aah, Elegia, vesi maistuu aamutuimaan!

Kakun nielaiseminen on pahaa, samoin kakun ohittaminen täysin, Hirlii. tai ehkä se joiltain onnistuu. Surukin on yksilöllistä.

helmipöllö kirjoitti 03.09.2008 - 18:02

Höpsistä, väri kertoo kyllä tunteesta, muttei musta ole sen parempi tai huonompi.

http://www.youtube.com/watch?v=-Th_lZab7IQ

Jes, kylläpä antaa valoa ja voimia.

SusuPetal kirjoitti 03.09.2008 - 18:17

Lady on musta!

Pekka kirjoitti 03.09.2008 - 19:33

Kiinassa surun väri on valkoinen.

SusuPetal kirjoitti 03.09.2008 - 19:58

Kiinalainen olisikin kirjoittanut eri värisen runon...

Pekka kirjoitti 03.09.2008 - 19:59

Mustalle pohjalle valkoisin kirjaimin..

SusuPetal kirjoitti 03.09.2008 - 20:17

Heh, juuri niin:)

helmipöllö kirjoitti 03.09.2008 - 21:59

Kansanperinne: Itku pitkästä ilosta.

Jos itku on surun vaikutus ihmisessä ja kansanperinteellä on jokin totuus, liittyy tähän välttämättä myös ilo... ennemmin tai myöhemmin...

hmm.huhuu rupee muste valumaan ja yö tulemaan

SusuPetal kirjoitti 03.09.2008 - 22:08

Helmipöllö, kyllä onneksi on myös ilo.

Isopeikko kirjoitti 03.09.2008 - 22:46

Surun musta on oma värinsä, ei se mustaa ole. Samoin on unohduksen musta, ja turhautumisen musta, ja uupumuksen musta, ne ovat kaikki omia värejään. Niistä muodostuvat mielikuvat. Niissä mielikuvissa tallustamme keskellä omia mustia ajatuksiamme. Mustiin pukeutuneena.

SusuPetal kirjoitti 04.09.2008 - 06:53

Totta turiset, Isopeikko -musta on mielentila myös.

Mimosa kirjoitti 05.09.2008 - 18:44

Lohdullisinta on kun saa surra. Ja olla musta.

SusuPetal kirjoitti 05.09.2008 - 19:15

Niin, Mimosa, kun saa. Se on tärkeää, ettei ole pakko vaan suorittaa elämää eteenpäin, vaan voi myös pysähtyä surun äärelle.