|
|
|||
|
28.08.2008 - 08:21
Kahdeksankymmentä prosenttia vähemmän kosteutta. Kuusikymmentäviisi prosenttia vähemmän joustavuutta, kimmoisuutta seitsemänkymmentä prosenttia vähemmän. Uurteita neljäkymmentä prosenttia enemmän, iloja sata prosenttia, suruja lähes saman verran. Elämää satakymmenen prosenttia enemmän, kaikki näkyvissä ihollani.
**** Runotorstain 99. haaste Iho
|
Kirjoittaja
susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
Käyttöoikeus
![]() Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi. |
||
Pidin runosi näkökulmasta, isosta näkyy elämä.
Muuten hienoa ajatuskiertoa =I
Miljoonat prosentit pyörii tuossa runossa tuubien myyjillä .)
ja lasi viiniä kaunistaa kummasti naista...
Ja jälkiä pitääkin jäädä, Isopeikko. Muutenhan voisi luulla, ettei ole elänytkään, muovikelmussa vaan aikaansa viettänyt.
Polga, lasillinen ja kaksi tekee ihmeitä!
Enpä käy kieltämään, Kimmeli!
Roosa, on se!
Lachesis, käänteistä mainostekstiä, totta. Huh, pakko, sillä ne mainokset oavt ärsyttäviä...!
Maaretta, mielenkiintoinen kartasto.
Inkivääri, ja saakin kertoa.
Näinköhän on, John?
Kaikkein paras olisi tietysti olio jolla elefantin iho, Johnny Cashin ääni, Elviksen lantiotyö ja Grigori Rasputinin karisma.
Siin on sit lysti olla.
Eivät, Kutis, pahemmaksi menevät vuosien mittaan, vetistävät koko ajan!!!!
Höyhenenkevyt kelpaa aina, Helmipöllö:)
kilpaa taistelevat tilasta
- elämän merkit.
Ihoa on helppo ulkoistaa, Juuri.
kaadetut puut kourien känsissä
valvotut yöt silmissä
monet mäyräkoirat nenässä ...
Kari, juuri noin, hienosti kiteytetty. Oletko julkaissut tämän runon blogissasi? Sinun pitäisi.
Sen siitä saa, kun alkaa ostaa runokirjoja:)