|
|
|||
|
18.08.2008 - 20:05
![]() Joskus tuntuu, että takki on tyhjä, sanat sanottu, kuvat kuvattu. No, tänään ei tunnu siltä, mutta tuo ajatus mielessäni päätin tarkastaa, kuinka paljon tekstiä ja kuvia olen työntänyt blogeihini näiden vajaan kolmen vuoden aikana. Joskus selkeät numerot auttavat ymmärtämään, miksi ei aina
huvita, ei jaksa. Jos esimerkiksi kuumetta on 38,6 on selvää, että ei jaksa. Jos
myöhästyy bussista numero 100 ja pitäisi kävellä perille Ei ainakaan kovin hyvin. Jos pitäisi laihduttaa Ja niin edelleen. SusuPetalissa on ilmestynyt 845 päivitystä –no, tosin kaikki eivät ole proosaa tai runoa, joukossa on myös kaikenlaista muutakin sälää, mutta enimmäkseen kuitenkin fiktiota. SusuPetal –kuvan ja sanan päivitysmäärä on 450, melkein yhtä paljon valokuvia. RunoSaaresta löytyy 109 runoa. SusuPetal in English on tuottanut 260 blogitekstiä. SusuPetal på svenska 67 päivitystä. 53 videota on ilmestynyt blogissa SusuPetal goes Video. SusuPetal PhotoGalleryssä on ilmestynyt 69 valokuvaa. Lumppuja ja Lureksia-blogiin olen kirjoittanut 29 tyyli- ja muotireportaasia. Nyt jo suljetussa Taikkarin mäellä-blogissa ilmestyi 49 runoa, ja sitten ne runot ilmestyivät kirjana. Lisäksi olen julkaissut muutaman kuvan blogeissa One World ja Illustration Friday Night. Onko siis mikään ihme, jos ei välillä hypi riemusta ja jaksa…??? Onko tämä nyt ihan tervettä? Niin kuin sairasta? No, ei hätää, sillä lääkitys on kohdallaan. Oman jaksamisen ihmettelemisen lisäksi jaksan
ihmetellä lukijoiden jaksamista. Kiitos teille.
|
Kirjoittaja
susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
Käyttöoikeus
![]() Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi. |
||
Joo, Amalia, kamalan tuottoisa, mutta määrä ei aina ole laadun tae.
Hmm, jotkut kypsyttelevät vuosia tekstejään...ehkä minunkin pitäisi joskus yrittää...
Paha pakkomielle sinulla, Kari!
Sentään tänä päivänä joku aina lukee, kun blogit ovat olemassa.
Tätä on tullut kyllä luettua, milteipä koko ajan. Aina ei ole saanut aikaiseksi edes kommentoida, mutta luettu on.
Että kiitos vaan itsellesi, kun olet meille jaksanut juttujasi kirjoittaa.
Puupäältä kyllä välillä tuntuu pikemminkin, Iisi...
Hahhah Itkupilli, sanoo hän, jolla on tuhat ja yksi blogia eli kiitos samoin:)
Tiede-lehdessä oli juttu urheilijoiden lapsena aloittamisesta ja kun Wayne Gretzkyltä (oikeinkirjoitus arvattu) oli kysytty miten jaksoi lapsena luistella välillä 8h päivässä, niin sanoi ettei 'harjoittelua' olisi halunnutkaan tehdä, vaan että luisteleminen oli kaikkein hauskinta mitä tiesi.
Onnea jatkolle SusuPetal! :-)
Olet saanut aikaan suuria tunteita ja samalla kuin salaa syntyy suuria lukuja.
Kiitos kuluu myös sinne.
Uhuu.. taidan mennä yökylään...
Totta, Helmipöllö, tunne ratkaisee, katsotaan koska tuntee saaneensa tarpeeksi.
Lepis, ei olekaan, mutta ei se haittaa:)
erään kotkalajin kanssa,
siipisulat alkavat painaa
eikä jaksa lentää.
Silloin se menee
kallion koloon,
sulat tippuvat ja nokkakin vääntyy.
Siellä se kuitenki piristyy,
ja kolmen kuukauden päästä
uudet sulat kasvavat taas,
ja nokka suoristuu!
Ja taas lennättää!
Ubbu, kolmen kuukauden tauko! Ei paha...:)
Päätä särkee.
Nyt sitten vain huilaat, se tekee eetvarttia tuossa tilassasi.
Mutta olet myös meille lukijoille aikamoinen pakkomielle. Jos ei muu aina vedäkkään tietsikalle niin sua ja sun kirjoituksiasi Susuhyvä täytyy tulla kurkistaa tänne blogistaniaan.
Iso Kiitos Sulle!
Jaa. Kuinkahan paljon niitä kirjoituksia onkaan tullut itse tehtyä. Hmm!
Tsekkaapa omat juttusi ja laske -mielenkiintoista!