|
|
|||
|
09.07.2008 - 23:33
Palasin tänään kotiin ja luin sähköpostistani, että upea, lahjakas ja luova blogisiskoni Katili oli lähtenyt viimeiselle keikalle eilen 8.7. Tutustuin Katiin täällä Blogistaniassa, emme koskaan tavanneet reaalissa, mutta näiden vuosien aikana olemme vierailleet toistemme blogeissa säännnöllisesti, jättäneet kommentteja, tunteneet sielujen samankaltaisuutta. Kati oli äärettömän lahjakas ja luova ihminen, rohkea ja voimakasääninen ihminen. Ihailin hänen uteliaisuuttaan kokeilla aina uutta, oli sitten kyse kirjoittamisesta, kuvantekemisestä, laulamisesta, kaikesta. Sain häneltä inspiraatiota niin moneen asiaan. Blogiensa lisäksi hän julkaisi töitään youtubessa. Kati oli jättänyt kommentin runooni "Kauniit tytöt" tällä aikaa, kun olin lomalla, pois netin äärestä. Kati kirjoitti:
Kaikki tytöt. Kaikki tytöt tanssivat. Kaikki tytöt tanssivat auringon valossa. Rumia tyttöjä ei ole olemassakaan. Kiitos, Kati.
|
Kirjoittaja
susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
Käyttöoikeus
![]() Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi. |
||
On koskettavaa lukea minulle vieraan Blogistanian kansalaisen poismenosta. Niin surullista.
Minä pidin kovasti myös tästä Katilin kommentin osasta:
"On vain meitä tyttöjä, nauramassa, tirskumassa, rakastettavina. Olemme ainiaan tyttöjä."
Niin minäkin tahdon uskoa.
-minh-
Niin. netti ei ole kaikkea, ei välttämättä aina edes totta, mutta se on paljon. Yhteenkuuluvuutta.