Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
09.07.2008 - 23:33


Palasin tänään kotiin ja luin sähköpostistani, että upea, lahjakas ja luova blogisiskoni Katili oli lähtenyt viimeiselle keikalle eilen 8.7.

Tutustuin Katiin täällä Blogistaniassa, emme koskaan tavanneet reaalissa, mutta näiden vuosien aikana olemme vierailleet toistemme blogeissa säännnöllisesti, jättäneet kommentteja, tunteneet sielujen samankaltaisuutta.

Kati oli äärettömän lahjakas ja luova ihminen, rohkea ja voimakasääninen ihminen. Ihailin hänen uteliaisuuttaan kokeilla aina uutta, oli sitten kyse kirjoittamisesta, kuvantekemisestä, laulamisesta, kaikesta. Sain häneltä inspiraatiota niin moneen asiaan. Blogiensa lisäksi hän julkaisi töitään youtubessa.

Kati oli jättänyt kommentin runooni "Kauniit tytöt" tällä aikaa, kun olin lomalla, pois netin äärestä. Kati kirjoitti:

Kaikki tytöt.
Kaikki tytöt tanssivat.
Kaikki tytöt tanssivat auringon valossa.
Rumia tyttöjä ei ole olemassakaan.


Kiitos, Kati.




Celia kirjoitti 10.07.2008 - 00:18
Osanottoni.
On koskettavaa lukea minulle vieraan Blogistanian kansalaisen poismenosta. Niin surullista.

Bambi kirjoitti 10.07.2008 - 02:47

Minä pidin kovasti myös tästä Katilin kommentin osasta:

"On vain meitä tyttöjä, nauramassa, tirskumassa, rakastettavina. Olemme ainiaan tyttöjä."

Niin minäkin tahdon uskoa.

Kari kirjoitti 10.07.2008 - 06:56
Murheellista kuultavaa, vaikka en Blogistaniassa tätä ennen ehtinyt Katiliin tutustua.
Polga kirjoitti 10.07.2008 - 07:14
Ei kai... eih! Eikä! En suostu uskomaan...
minh kirjoitti 10.07.2008 - 09:46
Voi hitto, järkyttävää. Katilin kanssa kommentoitiin vielä muutama vuosi sitten ahkerasti toisiamme, nyt se on jäänyt, mutta tuntui silti kauhealta lukea tämä. Hän oli luova ja elinvoimainen ihminen, olen todella pahoillani.
-minh-
auringonkukkametsa kirjoitti 10.07.2008 - 12:08
Voimahalit!
Kriisi kirjoitti 10.07.2008 - 13:54
Tämä on aina niitä vakavia hetkiä, kun liiankin kouriintuntuvasti tulee vastaan se, että vaikka me luomme itsemme netissä jollain tapaa mieleisiksimme ja heijastamme bittivirtaan myös unelmakuvia itsestämme, ruudun takana olemme kaikki niitä ihmisiä keitä olemme, suruinemme ja vaikeuksinemme kaikkinemme. Netti auttaa paljon ihmisiä olemaan sitä mitä he haluavat olla ja jakamaan itsensä muiden kanssa, mutta pahaa tekee aina kun se ei auta riittävästi.
SusuPetal kirjoitti 10.07.2008 - 22:43
Kiitos kaikille kommenteista.
Niin. netti ei ole kaikkea, ei välttämättä aina edes totta, mutta se on paljon. Yhteenkuuluvuutta.
Neulekirppu kirjoitti 11.07.2008 - 14:20
Sanattomana.
SusuPetal kirjoitti 11.07.2008 - 15:17
Neulekirppu, niin minäkin.
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja
susupetal

Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä.














 

 

 SusuPetal by Hoover, klik kuvaa