No mutta, mistähän tämä lähtee....

Vaikka aasta, Helmipöllö...

Kun katselee vaikka Kampissa kaikkea sitä, mitä siellä on, niin ei voi olla ajattelematta,että nuo kauniit tytöt ovat kaikki siellä. Siis. Tässä maassa ne kauneimmat tytöt ovat.
Parasta Suomessa on se, että kesäisin kaikki kauneimmat tytöt ovat täällä.

Heh, vai ovat ne Kampissa, Simon.. Ehkä niin.

No siksipä en ole rumia tyttöjä nähnytkään. Luulin, ettei sellaisia olekaan.
Taitaa olla enempi mielentila, eikä näkötila.

Tietyn iän mielentila, Iisi, silloin kun vielä oli tyttö...:))

Voisiko olla niin, että eräänä päivänä ruma tyttö avasi pimeän huoneensa oven, tuli ulos, katsoi peiliin ja ajatteli, että vaikka ei joutsenta tullutkaan niin tuli ainakin ankka. Sitten toisesta pimeästä huoneesta kurkisti samalainen ankkapoika ja he elivät elämänsä, jos ei nyt aina onnellisesti, niin ainakin ankoille sopivasti loppuun asti. Ja matkan varrella he oppivat myös suutelemaan. Sen pituinen se, tavallinen ankkatarina.

Voisi käydä noin, mm, mutta uskon myös, että asia on niin kuin Iisi arveli: rumuus on mielentila. Ei mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Ankkatarinat ovat mukavia.

Ruma tyttö vajosi oman rumuutensa sisään ja muuttui näkymättömäksi sekä itselleen että muille. Siellä hän nyt on, yksin.

Ei kai sellaista tyttöä ole, joka ei jonkun silmissä olisi kaunis, eikä sellaista kaunotarta, joka ei puolestaan olisi ruma. Ehkä runossa viimeinen värssy kertookin siitä, että tyttö lopulta löysi kauneuden itsestään?

"P" on pöllöjen suosikki.

Kyllä niitä rumia tyttöjä on, ainakin jonkun mielestä ja se on teineille riittävä syy syrjiä. Oli se rankkaa oikeasti olla tyttönen - vieläpä ruma sellainen. Varmaan vaikeampaa se on vielä nyt, kun näitä "esikuvia" on enemmän saatavilla kuin ennen. Silloin joskus luettiin Sinäminää ja Reginaa. Ei ollut nettiä ja Cosmoa, josta katsella kauniita naisia ja tuntea itsensä rumaksi. Ei varmaan ollut Pro-Anojakaan (Suomessa).

Polga, niinhän siinä voi käydä. Surullista.

Kari, jossain iässä sitä kauneutta ei vain löydy itsestä, ainoastaan muista. Sen ohi kun pääsee, niin hyvä.
Jos pääsee. Kaikki eivät pääse.

Vai P, Helmipöllö.

Se oli rankkaa silloin, Elegia, ja kovemmaksi se on muuttunut. Enpä haluaisi nyt olla teini.

Kaipa sitä rumuutta on, mutta kuinka monesti ihmisen ihana luonne saa hänet näyttämään kaunottarelta vaikkei hän sitä nyt niin absoluuttisesti olisikaan? Onneksi kaikille on paikkansa ja meillä naisillahan on aina meikit, miehilläkin nykyisin...

Ruma Betty nimisen sarjan tyttö ei näytä minusta ollenkaan rumalta vai väitetäänkö että silmalasipäinen on ruma? Mikähän sarjan nimi on englanniksi? Joka tapauksessa televisio varmaan aiheuttaa traumoja, niin monesti rumuus tai vaikka lihavuus yhdistyy rikollisuuteen, ilkeyteen tai tyhmyyteen sarjoissa ja elokuvissa...

Stereotypiat elävät vahvasti mediassa, Inkivääri -helpoin tapa osoittaa, että ihminen on nörtti/älykäs/huumorintajuton, on laittaa hahmolle silmälasit, joita nostelee koko ajan nenältä ylös.

Rumaa Bettyä en ole katsonut, kuvan olen nähnyt. Jep, silmälasit tekevät ruman, äääh.

kauniskauniille on vanheneminen tuskallisempaa, koska se nuoruuskauneus katoaa. rumankauniille elämä helpottaa tältä osin, koska ovat eläneet tämän kauneus asian kanssa kauemmin. ehkä se vähän lohduttaa ihan tavallisen nättejä teinejäkin.

Kaikille meille mielentila rumille:
Wishing You a Lovely Day!

http://www.millan.net/funp/20/lovely.html

Rakkaus tekee rumasta kauniin.

Tuo on varmaan totta, Hirlii -kauneuden(nuoruuden) säilyttäminen on tuskaisaa ja epätoivoista puuhaa. Kun ei tarvitse sen takia stressata, kun ei ole oppinut siihen, ehkä vanheneminen on helpompaa?
Teinit eivät kylläkään usko tuollaiseen. Tulevaisuus on liian kaukana.

Kiitos, Ubbu:)

Rakkaus itseen, ennen kaikkea, HPY.

Ilman rumuutta ei olisi kauneutta ja päinvastoin, ulkoinen kauneus tosin havannoidaan ensin, mutta......Errare humanum est.

Sisäinen kauneus ei ole kovin kovaa valuuttaa tietyssä iässä, Helmipöllö.

Sitähän me pöllöt emme huomaa.

Ehkä Pöllölässä asia ei ole niin tärkeä.

On vain rumia ja vielä rumempia... Tai ehkä ei. ;))

Luonnollinen hymy ja pilke silmäkulmassa tekee kaikista kauniita.

Hahhah, Alastalo, rumia ja vielä rumempia:)

Pidin kovasti lopusta. Ruma tyttö saattoi olla niin kompleksiaan täynnä, ettei enää käynyt missään, ei uskaltautunut näyttäytyä ulkona, sillä niin voi käydä tässä kauneutta ihannoivassa maailmassa.

Niin totta, Marjaisa, kunhan on kaunis ja hoikka -muulla ei väliä. Muut kadotkoon.

ois kiva nahda niita suomalaisia tyttoja

Kaikki tytöt.
Kaikki tytöt tanssivat.
Kaikki tytöt tanssivat auringon valossa.
Rumia tyttöjä ei ole olemassakaan.

On vain meitä tyttöjä, nauramassa, tirskumassa, rakastettavina. Olemme ainiaan tyttöjä. Ja aina on silmät, joihin me tytöt katsomme ja saamme aikaan tulipalon, tulvan tai sisäisen kutituksen.

En todellakaan tarkoita mitään pahaa, kun muotoilen näitä runojasi, saat milloin tahansa poistaa kommenttini, jos menen liian pitkälle. Mutta kun sinä innostat minua.

Ano, katsele ympärillesi.

Kiitos, Kati, kaikesta.