|
|||
 |
|
||
|
18.03.2008 - 10:42
J-P Koskinen on laittanut pystyyn adressin seuraavilla saatesanoilla: "Blogisanomista ilmestyi sadas ja viimeinen numero 17.3.2006. Blogisanomat oli lahjomaton julkaisu, jonka viehkeä, keltainen ulkoasu ja terävät, ketään kumartamattomat jutut houkuttelivat tuhansia lukijoita. Aikanaan, kun laskeuduin Blogistanian maaperälle, sain aika pian näkyvyyttä eli palstatilaa Blogisanomissa ja juuri Blogisanomien avulla blogiini (joita siinä vaiheessa oli vain yksi, siis kuvitelkaa, miten köyhää ja ankeaa!) tuli lukijoita. Uudenuutukaisen bloggaajan on välillä aika vaikeaa tavoittaa lukevaa yleisöä. Itseäni Blogisanomat avitti todella hyvään alkuun. Hieman minua kyllä nauratti, kun lehdessä (muistaakseni) arvuuteltiin "mahtaakohan typykkä kertoa omasta elämästään" tai jotain sen suuntaista. Typykäksi minua ei ollut kukaan nimittänyt vuosikymmeniin. Se tuntui mukavan söpöltä. Jota minä en ole. Mutta sitähän toimittajat eivät voineet tietää, koska eivät tunteneet minua. Nyt tuntevat. Ja tuskin pitävät enää typykkänä. Kai. Alkuaikoina, kun blogeja oli vähemmän, Blogistanian hallitseminen oli vähemmän työlästä, tosin aikaa vievää silloinkin. Blogien lukumäärän kasvaessa räjähdysmäisesti, Blogisanomien työteliäät toimittajat huomasivat, että homma alkoi käydä mahdottomaksi. Ei kenenkään, joka tekee työkseen muutakin kuin lukee blogeja, aika riitä uusien ja vanhojen blogien läpikäymiseen edes pintapuolisesti, vaikka miten haluaisi. Se on sääli, sillä JP:n ja monen muun tavoin ajattelen, että Blogisanomat puolusti paikkaansa erinomaisesti. Blogisanomat lähti, mutta ikävä jäi ja ikävää lieventääkseni kävin allekirjoittamassa tuon JP:n aloittaman adressin. Käy sinäkin jättämässä puumerkkisi adressiin! Seuraavaksi alammekin sitten miettiä, mistä palkkaa näille kansalaistoimittajille Blogisanomien toimittamisesta. Ehdotuksia otetaan vastaan...
Sanomaa eli haastetta adressin allekirjoittamiseen saa mielihyvin jatkaa eteenpäin.
|
Kirjoittaja
 susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
 
Käyttöoikeus
 Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi.  
SusuPetal by Hoover, klik kuvaa
|
||
Palkkauksesta; jos haluat blogisi esille, toimittajalle ... öööh... jotakin eli lahjottavat toimittajat ovat aina olleet tiedonvälityksen a ja ö! Ei vaiskaan, voisikohan tästä rekisteröidä yhdistyksen, yhdistyksen toimintaan sen verran asiaa, että voi hakea tukea Rahikselta - ja kas, siinä meillä on ainakin 1 palkattu työntekijä, vieläpä ikälisiin oikeuttavassa paikassa *kiero, kavala welhotar*. Mallisäännöthän löytyvät, kunhan tarkoitus on riittävän kansanterveydellinen, esim. tiedonjulkistamisen tason ja sen vapauden vaaliminen :)
Jos Rahis ei innostu, miten olisi blogi jonkun lehtiaviisin kylkiäisenä?
(Saisinkohan mä lisätä sinne työpaikkailmoituksen kun ei kukaan täältä kotoakaan/blokistakaan(kohta joudun vaihtamaan postiosoitteen nettiin...) näytä tulevan hakemaan:))
*menee allekirjottamaan adressia* -->
Mitähän "työtä" tuo Polgara mahtaisi oikeen etsiä? ;)
Hepoliini, tuossa Polgaran työpaikat aasta ööhön on pientä vinkkiä aina, mitä töitä voisi tehdä.
Blogisanomat oli ja meni. Ihan niinkuin nuoruuskin..
Mitä??? Nuoruus mennyt? Minne se meni? Tuleeko se vielä takaisin?????
Adressiin nimensä kirjoittaminen on kantaaottava juttu, vaikka kyseessä olisi kevyempikin asia, näköjään.
(tai sitten eivät halua Blogisanomia takaisin!!!)