Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
10.04.2006 - 06:25



- Susta tuntuu varmaan kamalalta!
- No, ei oikeastaan.

- Miten niin ei? Pakkohan sun on olla vihainen!
- En oo.

- Miten niin et oo? Mä en usko. Olet sä ainakin pettynyt!
- En nyt sanoisi niinkään. Oikeastaan ei tunnu miltään.

- Ei miltään! Miten sä voit sanoa noin!
- No, kun ei tunnu. Mitä sitä turhaan.

- Miten niin turhaan! Täytyyhän sun olla edes surullinen.
- En oo, ihan turhaahan se olisi.

- Mä en kestäisi. Mä en ymmärrä, miten sä et oo ees kiukkuinen!
- No, mä en ole sä.

- Et ookaan. Jos sä olisit, me voitaisiin edes puhua tästä!
- Puhutaanhan me. Koko ajan.

- Eikä puhuta, koska sä et kerro, miltä susta tuntuu!
- Kerroinhan mä. Ei tunnu paljon miltään.

- Mä en usko, ettet sä tunne mitään! Kyllä mä tiedän, mitä sä tunnet! Sä et vain halua puhua tunteistasi!
- Ihan turhaahan se olis. Puhuminen.

- Miten niin?
- No, jos sä kerran jo tiedät.


tinka kirjoitti 10.04.2006 - 07:57
Kuulosti ihan siltä, että tätä keskustelua kävivät eilisen "Unelmien poikamiestytön" kuvausten _ jälkeen_ Jen ja Jerry. Jen kun anto pakit Jerrylle.
Tui kirjoitti 10.04.2006 - 09:00
Tällaisia keskusteluja kyllä kuulee. Puhuja A haluaa keskustella, mutta reunaehtona on, että puhuja B tuntee An odottamia tunteita. Surullista, jos ei osaa tai halua keskustella niistä tunteista joiita toinen oikeasti tuntee.
Äijä kirjoitti 10.04.2006 - 09:03
Eihän tuollaista oikeasti tapahdu, eihän??? *wirn*
Intiaanikesä kirjoitti 10.04.2006 - 09:27
Tämä kuulostaa ihan siltä perinteiseltä keskustelulta:

"Mitä sulle kuuluu?"
"Ihan hyvää vaan."
"Ok. Niin, mutta mitä sulle OIKEESTI kuuluu?"

Kiitos aamun ekoista nauruista :D
SusuPetal kirjoitti 10.04.2006 - 10:08
Tinka, vai sellaiselta kuulosti, no sellaista kai unelmaelämässäkin sitten on:)

Tui, nykyäänhän puhutaan paljon tunteden nimeämisestä, voisiko tässä olla epätoivoinen yritys tehdä niin? Tunteiden nimeäminenhän ei tarkoita tietenkään sitä, että se mitä itse tuntee, on totta myös toiselle. Vaikka niin usein luulemme...

Äijä, eihän nyt toki tällaista voi tapahtua1 Tämähän oli silkkaa fiktiota:)

Heh, Intiaanikesä, mitä sulle oikeesti kuuluu... Tuli mieleen Frendien Joey, joka naista iskiessään käytti painokasta äänensävyä ja alta-kulmien-katsetta kysyessään "How are YOU doing".
Joo, ihan oikeesti naurattaa eli on kai iloinen mieli:)
juha kk kirjoitti 10.04.2006 - 10:21
Hauska pätkä. Sen ympärille voisi kasata mitä tahansa. Nuohan ovat ihan valmiit ja uskottavat henkilöhahmot, joiden olemuksen pystyy jo tuon perusteella kuvittelemaan. Ei voi olla kuviteltua dialogia, siis! :)
Janka kirjoitti 10.04.2006 - 10:31
Kyllä tuollaista tapahtuu. :D Onneksi ei enää nykyään omassa elämässäni.
SusuPetal kirjoitti 10.04.2006 - 10:37
Niin, Juha KK, ehkä jotain yhtymäkohtia todellisuuteen tällä tarinan pätkällä voi olla:)

Janka, hyvä juttu!
Alastalo kirjoitti 10.04.2006 - 12:41
-Tuntuu ihan tyhjältä!

;))
SusuPetal kirjoitti 10.04.2006 - 12:46
Itsepä sen sanoit, Alastalo:) ja uskon kyllä, jos koneesi irtisanoi sopimuksen niin kuin blogistasi luin. Tuntuu varmaan kurjaltakin...??
Louhi kirjoitti 10.04.2006 - 16:05
Heh! Siinä vasta pariskunta! On tunnettava tunteita vaikka väkisin, ihan toisen mieliksi. ; D

SusuPetal kirjoitti 10.04.2006 - 16:46
Niin, Louhi, ei riitä, että tuntee, on myös puhuttava. Miksiköhän?
Kummastelija kirjoitti 10.04.2006 - 18:11
Ei se ole aina helppoa puhua tunteistaan ja vastaava keskustelu on käyty meilläkin.
Minusta ei nykyisin juuri mikään tunnukaan miltään. Paitsi tyhjältä. Ja miksi siitä on niin vaikea puhua?
SusuPetal kirjoitti 10.04.2006 - 18:33
Kummastelija, ei ihme, että on vaikeaa puhua, jos ei tunnu miltään. Joskus vaan on sellainen olo -tyhjä. Sellaisen tunteen pitää antaa välillä ollakin, eikä väkisin täyttää itseään -ei ainakaan tunteilla, joita toiset määrittelevät.
Puhuminen, se on vaikeaa, mutta miksi, sitä en tiedä.
erkki kirjoitti 10.04.2006 - 18:33
Siis minkä helvetin takia muka ei olisi voinut olla rehellinen vastatessaan ettei tunnu miltään??? Yleensähän sitä juuri tuollaisen jankkaamisen alkaessa vituttaa niin raskaasti, ettei tosiaan jaksa edes ajatella. Ne tunteet tulee sitten vähitellen, myöhemmin.
Jos siis tulee.
SusuPetal kirjoitti 10.04.2006 - 18:36
Juuri niin, Erkki, miksi toisen on niin vaikeaa uskoa, ettei tunnu miltään? Tai jos tuntuu joltain, sitä ei ehkä halua/osaa/viitsi pukea sanoiksi. Ehkä aikanaan, mutta ei vielä.
satunnainen kirjoitti 10.04.2006 - 19:53
Tykkään kuvistas ja tarinas ovat upeat.
SusuPetal kirjoitti 10.04.2006 - 20:05
Kiitos, satunnainen:)
Anonyymi kirjoitti 11.04.2006 - 03:49
joo mä oon surullinen
SusuPetal kirjoitti 11.04.2006 - 08:31
Surullista, anonyymi.
B kirjoitti 07.05.2006 - 17:42
-Mikä on hätänä?
-Ei mikään. (paiskaa kaapi oven kiinni)
SusuPetal kirjoitti 07.05.2006 - 21:09
Noinhan se menee, B.
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja
susupetal

Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä.














 

 

 SusuPetal by Hoover, klik kuvaa