|
|
|||
|
Kirjoittaja
susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
Käyttöoikeus
![]() Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi. |
|||
Pantteri, toivon mukaan kesä on mielessä. Ainakin pyrin unohtamaan sen viisi senttiä lunta, joka on ilmestynyt maahan viime yön aikana:)
Reiska, taitaa olla kutuaika tulossa...
Tuo kuva on pop!
Tienpäällä, niinpä, syvissä vesissä se romantiikkakin kukkii:)
*pulb pulb kublia*
Minä joskus mietin eläinten parisuhteita. Eilen näimme joutsenia, ja nehän ovat yksiavioisia. Noinkohan ne rakastavat toisiaan sellaisella eläinten tavalla. Ihmisten tapa on joskus vähän repivä ja vaikea.
: )
Peggy G, mielenkiintoinen kysymys. Totta, ihmisten tapa rakastaa voi olla aika repivä ja kuluttava, vaikka kyllä kai jotkut ihmisistä voivat rakastaa joutsenten lailla? Ja jotkut muiden eläinten tavalla, joka vuosi partneria vaihtaen:) Ja siltä väliltä.
Louhi, joskus jotain ihanaakin tarjolla, eikä aina vaan synkkää kurjuutta...
Saako vähän ihmissuhdeassosioida: millainen olisi kalastukseen alaan yleensä sijoittuva catch and release-tarina ihmismaailmaan sovellettuna? Nuori mies menee ravintolaan, tanssaa ja puhuu mukavia, saattelee naisen tämän kotiin, iltamyssy, sitten yhdessä sänkyyn... juuri kun nainen kuumissansa odottaa huohottaen miehen sijoittavan jäykän lemmenvaltikkansa hänen tuikeina värisevien neiseellisten reisiensä väliin, mies laittaakin housut jalkaan ja lähtee kotiin - huudahtaa oven kolahtaessa: Catch and release!
Vai kalakirjailijoiden joukkoon, hmmm...
Catch and release! Hah, nauratti tuo tarinasi melkoisesti, mutta eikö kyse ole niin eläin- kuin ihmisrääkkäyksestä?
Kiehtova tapa kuitenkin siirtää kalastusterminologiaa ihmissuhteisiin. Täytyykin miettiä vastaavia termejä metsästyksessä ja muissa harrastemenoissa:)
Senverran tiiän, että ilmapalloon puhalletaan ja tuttia imetään.
Minähän vain loruilen...