|
|||
 |
|
||
|
21.12.2007 - 01:47
 En minä jaksa ja
|
Kirjoittaja
 susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
 
Käyttöoikeus
 Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi.  
SusuPetal by Hoover, klik kuvaa
|
||
Ja kai niistä siinä ikuisessa liikkeessä jokunen särmäkin ajan mittaan pois hioutuu.
Kantsis kyllä nousta ylös: ulkona paistaa aurinko!
No, siitä vaan, tienpäällä, nauti auringosta!
Tuo vierivät kivet jne on hyvä selitys sille, että ei pysty/uskalla/malta pysähtyä koskaan, ha ha.
Aamusella herätyksen soidessa olisin erittäin hyvin malttanut paikoillani pysyä, että sujuu sekin. Jos tilaisuus annettaisiin vain.
Ja näin jäykällä kropalla soon parempi edes yrittää pysytellä liikkeessä.
Ehkä ne ramppaajat malttavat pysyä poissa, kulkevat ostoksilla, Elina?
OlenNainen:)) Kyllä, Polga.
huilaan,
että jaksan,
ajaa,
huilaamaan vähän lisää!
Huilaaminenkin vaatii jaksamista, Lepis!
se talven pimeyden on sakko
uni sieluun helpotusta raivaa
Ja mitään ei ole tehdä pakko.
Vain levätä!
Kiitos kuluneesta vuodesta.
Olkoon joulu haluamamme kaltainen.
Joulurauhaa, ja kynsilakan väriä varpaisiin kannattaa alkaa jo miettiä. Koskaan ei ole liian aikaista.
Nukkua- mikä ihana verbi.
vähän piristyy,
vuosi vuodelta kai
vanhasta tottumuksesta!
Tästä horroksesta ei
herää kuin kesällä,
jos hyvin sattuu.
Ihminen on kuin Muumit,
jotakin
siilien lepakkojen ja
karhujen sukua.......
Pitääkin heti alennusmyynneistä alkaa katsoa uusia kynsilakkavärejä, Vintti!
Ubbu, totta -talviunet näillä leveyksillä eivät olisi lainkaan huono juttu!
Kiitos, Helanes.